Teemasivu:Fysiikka.html |
| | | ca | | | de | | | en | | | es | | | fr | | | it | | | nl | | | no | | | pl | | | pt | | | ru | | | ro | | | fi | | | sv | | | tr | | | vo | | |
| |  |
Fysiikka (kreikan sanasta φύσις, physis eli luonto) on tiede, joka pyrkii löytämään luonnosta lainalaisuuksia, joita voidaan kuvata matemaattisesti ja koetella kokeellisesti. Fysiikka on luonnontiede, joka tutkii kaikkeutta käsitellen aineen, energian, avaruuden ja ajan käyttäytymistä, perusvuorovaikutuksia ja näiden muodostamia kokonaisuuksia. Tästä johtuen fysiikkaa voidaan pitää perustavan laatuisena tieteenä, johon mm. kemian, maatieteiden, biologian ja ihmistieteiden 'ydintietämys' pohjautuu. Fysiikan tutkijoita nimitetään fyysikoiksi.
Fysiikka on kokeellinen ja eksakti luonnontiede. Kokeellisuus eli empiirisyys tarkoittaa sitä, että luonnonilmiöitä koskevat havainnot ja mittaukset ovat kaiken fysikaalisen tiedon pohja. Fysikaalinen tieto on aina kokeellisesti koeteltua. Eksaktisuus merkitsee, että fysiikan tulokset pyritään ilmaisemaan matemaattisessa muodossa ilmiön havaittuja säännönmukaisuuksia esittävinä lakeina, joiden avulla voidaan tehdä ilmiötä koskevia kvantitatiivisia ennusteita.
Välineet
Matematiikka | Luonnonvakiot | Suure | Yksikkö | Luonnontieteellinen menetelmä | Tekniikka
Peruskäsitteet
Hiukkasfysiikan standardimalli: Sähkömagneettinen vuorovaikutus | Vahva vuorovaikutus | Heikko vuorovaikutus | Alkeishiukkanen/Alkeishiukkaset
Yleinen suhteellisuusteoria: Gravitaatio
Alkuräjähdys on nykytietämyksen mukaan tunnetun maailmankaikkeuden syntytapahtuma. Sillä on kosmologiassa vakiintuneen teorian asema. Alkuräjähdysteorian mukaan kaikkeus syntyi äärimmäisen tiheästä ja kuumasta tilasta noin 13,7 miljardia vuotta (13,7 Ga) sitten ja on siitä lähtien laajentunut jatkuvasti.
Havaintoihin perustuva tutkimustieto tukee alkuräjähdysteoriaa. Galaksien on havaittu etääntyvän Maasta sitä nopeammin mitä kauempana ne ovat nk. Hubblen lain mukaisesti. Yhdistettynä oletukseen, jonka mukaan missä tahansa päin kaikkeutta sijaitsevat havainnoijat havaitsisivat samoin, voidaan päätellä itse avaruuden laajenevan. Seuraamalla laajenemista ajassa taaksepäin päädytään äärimmäisen tiheään ja kuumaan tilaan. Tämä kuuma alkutila on koko teorian pääpremissi.
CP-symmetria – Etäisyyden määritys kosmologiassa – Arthur Stanley Eddington – Aeromekaniikka – kahtaistaittuminen – lineaarioperaattori (lisää)
Voit myös laajentaa lyhyitä artikkeleita tai osallistua fysiikan wikiprojektiin.
- ...Isaac Newton, yksi kaikkien aikojen kuuluisimmista fyysikoista, harrasti 30 vuotta alkemiaa ja kirjoitti alasta noin miljoona sanaa, mikä vastaa 4000-5000 sivua konekirjoitettua tekstiä?
- ...hienorakennevakio ei ehkä sittenkään ole pysynyt yhtä suurena koko maailmankaikkeuden historian aikana?
- ...italialainen Olinto De Pretto laski 16. kesäkuuta 1903 massan ja energian väliseksi kaavaksi E=mc²? Vuotta myöhemmin Friedrich Hasenöhrl esitti kaavaksi E=(3/4)mc². Ebenezer Cunningham osoitti hänen tehneen laskuvirheen vuonna 1914, ja oikea lopputulos oli E=mc². Vasta vuonna 1905 Albert Einstein johti kaavan oikealla tavalla.
- ...laseria voidaan käyttää kahden isotoopin erottamiseen?
- Suomalainen hiukkasfyysikko Aleksi Vuorinen saa yli miljoonan euron palkinnon saksalaiselta tiedesäätiöltä. (5.10. 2008)
- CERNin uusi LHC-kiihdytin käynnistettiin 10. syyskuuta, mutta tekniset ongelmat johtivat noin puolen vuoden huoltotaukoon vain kahden viikon toiminnan jälkeen. (5.10. 2008)
- Tutkijat ovat havainneet avaruudessa halkaisijaltaan lähes miljardin valovuoden levyisen alueen, josta ei olla kyetty löymään tavallisen aineen lisäksi edes pimeää ainetta. Linnunradan halkaisja on noin 80 000 valovuotta. (Space.com) (24.8. 2007)
- ESA on julkaissut tutkimuksen koskien korkeaenergisten hiukkasten synnystä, mitkä voivat aiheuttaa häiriöitä satelliiteissa vaikka ne olisivatkin Maan magneettikentän vaikutusalueella. (ESA) 26.7. 2007)
Pikitippakoe on vuosikymmeniä kestänyt koe, jossa on määritetty pien viskositeetti. Koe alkoi 1930 ja jatkuu edelleen. Piki virtaa hyvin hitaasti. Kokeessa tarkastellaan pien valumista suppilosta. Valuessaan piki lopulta muodostaa tippoja hyvin, hyvin hitaasti. Suppilosta on tähän mennessä tippunut yhteensä kahdeksan tippaa. Pien viskositeetin on määritetty olevan noin satamiljardikertaisesti veden viskositeetin suuruinen.